Kirppistelyä & kyläilyä

Eilen tuli pitkästä aikaa käytyä kirppiksellä Jessin ja Auroran kanssa. Kannattava käynti olikin tällä kertaa. Itselleni löysin uudet ihanat kiilakorkoiset saapikkaat ja tummanvihreän farkkumekon. Jessi taas löysi Auroralle vaatteita, saipa tuo likka myös my little pony pehmolelun ja voi kuinka iloinen oli neiti siitä.

Pitäisi varmaan alkaa käymään taas vähän useammin kirpparilla, jos löytyisi vähän useammin jotain kivaa tai hyödyllistä. Suurimman osan vaatteista ja kengistä olen itseasiassa ostanut eri kirppareilta tai saanut sukulaisilta uusiokäyttöön.

Tänään töiden jälkeen lähdettiin Ciran kanssa käymään Mummilla ja Vaarilla kahvilla. Hetken jouduimme heitä odottelemaan pihalla, mutta ei se ainakaan Ciraa haitannut. Neiti sai riekkua ja leikkiä kepeillä hetken siinä odotellessa.

Ciralla oli taas oikea onnen päivä kun, pääsi mukaan ja Vaari ei millään voinut olla antamatta muutamaa palaa kinkkua pienelle ja suloiselle koiralle.

Seuraavana meidän määränpäänä oli Harhiksen työpaikka. Hänet piti hakea tänään töistä, mutta me olimme aika ajoissa siellä niin lähdimme kipittelemään vähän metsään. Mukavaa kävellä välillä jossain missä harvemmin tulee liikuttua.

Illalla tuli vielä lähdettyä kahville Roxxiin Harhiksen ja Teemun kanssa. Roxxissa oli myynnissä heidän oma tekemää glögiä. Minun oli ehdottomasti pakko ostaa pullo sitä testiin! Katsotaan onko parempaa kuin kaupan tavallinen glögi.

Perjantain touhuiluja

Viikonloppu taas edessä ja kuuden päivän työ rupeama itsellä alkoi tänään. Tänään kyllä työpäivä jäi hyvinkin lyhyeksi, kun kesken päivää piti painella hammaslääkäriin. Lievästi hammaslääkäreitä pelkäävänä pitkitin ja pitkitin sinne soittoa, mutta nyt oli pakko jo soittaa, kun viisaudenhammas alkoi liika kiusata. Tunnin jouduin odotushuoneessa kärvistellä, mutta ei se mitään. Omaksi onnekseni sain todella mukavan nuorehkon naisen lääkärikseni, hän koko ajan kertoi mitä teki ja se kummasti helpotti omaa oloa siinä suu auki maatessa. Kahdentoista jälkeen olinkin jo takaisin kotona.

Kotona yritin löytää kadonneen inspiraation ja mielenkiinnon jatkaa itselle tulevien villasukkien neulomista. Valitettavastu innostus on edelleen kadoksissa. Luovutuksen jälkeen päätin lähteä ulkoilemaan räntäsateeseen.

Mukaan nappasin tällä kertaa vain omat koirani. Laatuaika Kodan ja Ciran kanssa oli paikoillaa. Rauhaksiin kiersimme pidemmän lenkin ja oli mukavaa, kun sai vain olla hiljaa ja välittämättä muista.

Illemmalla kävin äitin luona etukäteis itsenäisyyspäivän kahveilla, kun olemme molemmat silloin töissä. Äiti oli leiponut vaikka ja mitä hyvää. Luultavasti Veera ja Valtteri olivat myös osallistuneen leipomiseen, ainakin pipareiden osalta. Veera parka taisi kärsiä pienestä halipulasta tai ikävästä, koska oli vähän väliä tulossa halimaan. Tai ehkä se oli jonkin sortin pehmitystä, että saisi koiran lainaan?

Loppuillan suunnitelmissa on viettää Harhiksen kanssa aikaa pelaillen yhdessä.

Esittelyssä Cira

Tällä kertaa vuorossa talon nuorimmainen ja toinen omistani. Totta puhuakseni niin Ciraa en olisi hankkinut, jos olisin tiennyt saavani kaksi ”kaupanpäällistä” karvakorvaa talouteen. Kolme olisi varmasti riittänyt, mutta olin jo varannut Ciran ja yhdessä me Harhiksen kanssa haimme hänet kotiin.

Nimeni on: Cira

Minua kutsutaan myös nimillä: Cirpu, Cirpulainen, Sirtsu, Pentu, Neiti, Vittu Cira

Minkä rotuinen ja painoinen olen: Isäni oli puhdas Samojedi ja emäni Saksanpaimen/Rottweiler/Harmaa norjanhirvikoira. Painan suunnilleen 20kg, vaikka ei tuota kyllä tytöiltä saisi kysyä…

Olen syntynyt: 08/2018

Mitä olen pentuna tuhonnut: Lattiamattoa olen syönyt, kenkiä, tuolin- ja pöydänjalkoja, sukkia ja tyynyjä. Olen ollut kunnon tuholainen

Millainen olin pentuna: Hyvin menevä ja tuhoja aikaan saava, mutta kovin kiltti kuitenkin. En ole koskaan pienenä edes yrittänyt pureskella Mammaa tai muita, ainoastaan tavaroita. Minulla oli myös hyvin kimeä ääni mitä tykkäsin käyttää paljon.

Millainen minusta tuli: Hirveästi en ole muuttunut. Olen kiltti kuin mikä ja tykkään kaikista läheltä. Ääntä minusta vieläkin lähtee. Mammaa hävettää välillä ulkoilla minun kanssa, kun menen eteenpäin takajaloilla, mutta hän ei ole saanut minua sitä touhua lopettamaan. Olen myös kova juttelemaan muutenkin, taidan tykätä tosi paljon omasta äänestä. Seuraan Mammaa kaikkialle ja minua voi pitää ulkona myös vapaana. Papan pihalla saan aina olla vapaana, leikin siellä muksujen kanssa tai seurailen Mammaa.

Mikä on lempi herkkuni: Kaikki kelpaa, myös parsakaalit mitä Papsi ei suostu syömään. Rakastan ruokaa!

Missä olen asunut: Olen aina asunut Hangossa ja tämä nykyinen asunto on kolmas missä asun.

Matkailuvälineet, joilla olen matkustanut:  Toistaiseksi olen matkustanut vain autolla.

Matkailuhistoriani: Me retkeilemme mamman kanssa välillä paljonkin ja osaan paikoista olemme menneet autolla. Viimeisin taitaa olla Latokartanonkoski.

Tässä kuvassa olemme Latokartanonkoskella ja pidämme kahvitaukoa

Tulenko toimeen muiden kanssa: Tykkään leikkiä kaikkien kanssa, mutta olen tottunut siihen, että olen se narttu joka määrää kaapin paikan.

Tässä leikin hyvän ystäväni Areksen kanssa. Meillä on aina yhdessä hauskaa ja vauhtia riittää.

Missä nukun mieluiten yöni: Mamman kanssa sängyssä, jos siellä ei ole tilaa niin sängyn alla sitten.

Jos pöydälle jäisi ruokaa antaisinko sen olla vai söisinkö sen: Keittiön pöydällä saa olla kauemmin, mutta olkkarin pöydälle, jos jättää ja menee vaikka käymään vessassa niin syön sen kyllä.

Tykkäänkö uida: Kyllä, ehdottomasti! Aina parempi, jos leikkikaveri mukana uimassa.

Lempi leluni on: Pehmolelut! Tykkään repiä niitä rikki!

Olenko koskaan saanut kiinni saaliseläintä: Kerran sain melkein linnunpoikasen kiinni, kun se oli maassa, mutta Mamma kerkesi pelastaa sen. Toisen kerran pääsin vahingossa karkuun, kun Mamma vaihtoi otetta hihnasta ja kettu juoksi ohi niin lähin perään. En saanut kiinni, en kyllä oikeasti edes yrittänyt. Mamman mielestä olin suht kiltti, koska tulin takaisin alle minuutissa sinne mistä lähdinkin.

Höpsöin tapani: Kihnutan itseäni hirveästi sohvaan tai sänkyyn ennen kuin käyn siihen maate.

Mamman & Ciran maanantai

Eilen oli touhukas päivä tai no ainakin osittain. Ciran ja Areksen suunnitellut koirapuisto treffit peruuntui huonon sään takia, mutta pääsi tuo neiti puuhastelemaan muuta sitten.

Cira pääsi mukaan kahville minun ja Emmin kanssa ( Emmi on Harhiksen veljen tyttöystävä ). Kävimme Roxx nimisessä paikassa kahvilla. Käymme siellä itseasiassa aina, jos yhdessä menemme ja Cira on käynyt siellä myös ihan pienestä pitäen.

Kahvittelun jälkeen kävimme Ciran kanssa kävelemässä ja valokuvamaassa vähän ennen kuin minun viinakoulutukseni alkoi. Sää oli siihen mennessä hetkeksi kirkastunut niin paljon etten nähnyt yhtään mitään miten kuvat onnistuivat, mutta ihan hyviä niistä tuli. Pääsi tuo neitikin muutamaan kuvaan poseeraamaan.

Viinakoulutuksen piti kestää vain kaksi tuntia, mutta se vähän venähti parilla tunnilla. Siellä käsiteltävät asiat osa olivatkin tuttuja, mutta uutta tietoakin tuli niin paljon etten varmastikkaan muista kaikkea. Tutustuimme uusiin meille tuleviin tuotteisiin ja niiden makuihin. Minä joka en ole ginin ystävä tai no minkään väkevän alkoholin ystävä muutenkaan, maistoin ensimmäistä kertaa drinkin missä ginin paha maku ei puskenut niin läpi. Se oli ginistä tehty sour mitä oli maustettu tuoreella basilikalla. Valitettavasti en tullut ottaneeksi yhtään kuvaa drinkeistä mitä siellä tehtiin. Osa niistä oli kovin kauniin näköisiä.

Cira onneksi käyttäytyi kauniisti ja nukkui suurimman osan ajasta jaloissani, oli työkaverini rapsutettavana tai mutusteli kongiaan.

Kotiin päästyämme Harhiskin oli jo päässyt töistä kotiin ja minun onnekseni lenkittänyt muut kolme koiraa. Loppupäivän makoilimme vain sohvalla ja katselimme Netflixistä The 100 sarjaa.