Kuvia vuodelta 2020

Paljon mahtui vuoteen 2020, mutta silti tuntuu ettei mitään oikein tullut tehtyä. Korona toki jonkin verran hankaloitti liikkumista ja muuta elämää. Hirveästi ei tullut viime vuonna retkeiltyä, kun tuo edellinen auto sanoi itsensä irti keväällä ja uuden hankimme vasta syksyllä. Lomautettunakin tuli oltua keväällä pari kuukautta.

Noh höpinät sikseen ja viime vuoden kuvia kehiin!

Pätkisjuustokakun tein, kun Harhiksella oli synttärit
Kalassa tuli käytyä viime vuonna jonkin verran ja parille reissulle Cira pääsi myös mukaan
Vuoden ensimmäinen fisu napattiin vähän vahingossa
Harhiksen kanssa käytiin keväällä pienellä päiväretkellä Tvärminnessä
Tvärminnen luontopolku
Tvärminnen luontopolku
Kahvi maistuu paremmalta retkeillessä
Sushia tuli välillä haettua take awaynä ja totta kai piti päästä syömään meren ääreen
Kesäloman aikana Kodan ja Ciran kanssa vietettiin paljon laatuaikaa ja lenkkeiltiin kolmistaan
Muutamat villasukatkin tuli tehtyä

Hyvää uutta vuotta kaikille! Toivottakoon, että se on parempi kuin edellinen.

Kirje nuoremmalle minälleni?

Aina välillä kuulee kysyttävän ihmisiltä, että mitä he tekisivät toisin elämässään, jos mennyttä voisi muuttaa. Pystyisit neuvomaan nuorempaa itseäsi tulevaisuuden varalta. Mitä pitäisi tehdä tai jättää tekemättä. Tätä nyt tuli tässä mietittyä kahvikupin äärellä. Mitä minä sanoisin vaikka 14-vuotiaalle itselleni?

Voisin kertoa itselleni, että on turha välittää niistä ketkä haukkuivat ja huutelivat. Anna olla, älä kuuntele ne ei tiedä sinusta mitään. Niillä on luultavasti itsellään vain huono olla ja heikko itseluottamus. Ihan sama onko se joku poika ketä et edes tunne ja huutelee sinua huoraksi tai joku luokkalaisesi ketä mollaa vaatteitasi. Tässäkin on poikkeuksensa älä hyväksy sitä inhottavaa lempinimeä minkä ”kaverisi” keksi sinulle. Se kummittelee vieläkin vaikka loppujen lopuksi näytin ettei se haittaa ja hyväksyin sen. Älä tee niin! Ketään ei saa nimitellä nimellä mistä ei pidä.
Voisin neuvoa itseäni myös ettei ala niihin kahteen parisuhteeseen jossa olen ollut. Ne söivät itsetuntoa ja uskoa muihin. Nämä kaksi ”miestä” pettivät, valehtelivat, käyttivät eritavoin hyväksi ja lensimpä kerran seinäänkin toisen toimesta. Nämä ihmiset rikkovat sinut ja sinun mielesi, et ole näiden jälkeen se mikä olit.
Mutta loppujen lopuksi en kuitenkaan muuttaisi mitään. Uskon siihen, että kaikella on tarkoitus. Jos alkaisin muuttamaan mennyttä, en varmasti olisi tässä paikassa missä nyt olen. Minulla tuskin olisi neljää karvallista kakaraa eikä ihanaa rakastavaa miestä. Näiden inhottavien kokemusten ja mutkien kautta olen löytänyt itseni tähän paikkaan ja hetkeen, missä olen rakkaan mieheni ja meidän neljän koiran kanssa.
~ Enjoy the little things ~
Miten te neuvoisitte nuorempaa itseänne? Kertokaa vaikka kommenteissa tai, jos olet joskus tehnyt tämmöisen postauksen niin laita linkkiä. Olisi kiva lukea!

Heippa vaan sinulle!

   (kuva Googlesta) 

Hei!

Uusi palapelin pala elämässäni on tämä blogi. Blogin tarkoitus minulle on höpöttää ja kertoilla elämästäni ja saada päätä selvitettyä kirjoituksen muodossa.

Nimi tulee siitä, että elämässä on paljon eri palasia ja alueita ja niistä muodostuu kokonaisuus niin, kuin palapelissäkin.
Olen 24-vuotias nuori nainen, ammatiltani olen tarjoilija. Asustelen mieheni Harhiksen ja meidän neljän koiran kanssa pikku kaupungissa.
Rakastan leipoa, lukea, ulkoilla ja valokuvat, sekä uusimpana keksintönäni olen alkanut kutomaan villasukkia.
Vastoin epäilyksiäni olen myös alkanut pelaamaan Dota2:sta Harhiksen ja yhden meidän yhteisen kaverin kanssa. En ole ikinä aiemmin pelannut mitään tietokone pelejä, joten on mielenkiintoista nähdä miten tämän kanssa käy…
Hyvää alkavaa viikonloppua kaikille!